Seulonnat

Seulonnoilla tarkoitetaan yleensä väestöpohjaista oireettomien henkilöiden testaamista, jonka tarkoituksena on löytää syövän esiasteet (=ennaltaehkäisy) tai varhaisvaiheen syövät (=varhaistoteaminen). 

Parhaimmillaan seulonnan avulla voidaan löytää syövän suhteen riskiryhmässä olevat oireettomat henkilöt. GastroPanel soveltuu ominaisuuksiensa puolesta juuri tähän, sillä atrofisen gastriitin varhainen toteaminen on parasta syövän ennaltaehkäisyä. Käytettäessä GastroPanelia mahasyövän riskien seulonnassa voidaan saavuttaa konkreettisia säästöjä:

• vähemmän kirurgisia ja onkologisia hoitoja
• työurien pidentyminen vältyttäessä ennenaikaisilta kuolemilta
• vähemmän mahavaivojen, haavaumien ym. aiheuttamia sairauslomia
• säästöt, jotka saavutetaan itsehoitolääkkeiden (kuten PPI) käytön vähentyessä

Kehitetyn kustannuslaskentamallin avulla voidaan arvioida kuinka paljon säästöjä syntyy, kun perinteisten gastroskopiatutkimusten sijasta hyödynnetään GastroPanel-testiä. Tällöin parhaimmillaan 80 % gastroskopioista voidaan osoittaa olevan tarpeettomia, kun GastroPanel-tulos on täysin normaali.

Mahasyövän ennaltaehkäisy tuo merkittäviä säästöjä

Suomessa on pitkään seulottu kohdunkaulan syöpää, rintasyöpää ja suolistosyöpää. Väestöpohjaisen syöpäseulonnan edellytysksenä on, että tauti on riittävän yleinen, sen esiasteet ja riskitekijät tunnetaan ja ne löytämällä voidaan estää syövän kehittyminen. Mahasyöpä täyttää nämä edellytykset.

Mahasyöpään sairastuu vuosittain 600–700 suomalaista, joiden ennuste on tyypillisesti huono, sillä syöpä todetaan usein liian myöhään. Viiden vuoden jälkeen vain viidennes potilaista on elossa. Mahasyövän merkittävämmät riskitekijät, helikobakteeri ja hapoton maha, tunnistetaan yksinkertaisella verikokeella. Syöpien ennaltaehkäisy säästää terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä.

Testaa helikobakteeri ja hapoton maha

Edelleen noin 15–20 prosentilla suomalaisista on helikobakteeri-infektio. Moni kantaa bakteeria tietämättään, sillä infektio on usein oireeton. Helikobakteeri aiheuttaa aina tulehduksen mahan limakalvolla. Aluksi kehittyy pinnallinen gastriitti, joka voi vuosien saatossa edetä krooniseksi ja edelleen atrofiseksi gastriitiksi eli mahalaukun limakalvon surkastumaksi¹.

Mahalaukun limakalvon surkastuma aiheuttaa hapottoman mahan. Se lisää mahasyövän riskiä pahimmassa tapauksessa noin 90-kertaiseksi. Keskimäärin noin 4 prosentilla suomalaisista on atrofinen gastriitti, mutta sen yleisyys lisääntyy jyrkästi iän myötä. Yli 70-vuotiaista suomalaisista atrofista gastriittia esiintyy jo yli 8 prosentilla².

Merkittävät säästöt kunnille

Suomessa kehitetyn GastroPanel-testin avulla voidaan todeta sekä helikobakteeri että hapoton maha. Mikäli tutkittavalta löytyy atrofinen gastriitti (hapoton maha), tällä testillä selviää myös mahdollinen B12-vitamiinin, raudan, kalsiumin ja magnesiumin imeytymishäiriö. B12-vitamiinin imeytymishäiriö lisää dementian, Alzheimerin taudin ja masennuksen riskiä, joiden varhainen toteaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää.

GastroPanel-verikokeen avulla voidaan luotettavasti ohjata henkilö jatkotoimenpiteisiin^3,4. Suomessa mahasyövän riskitekijöiden selvittäminen GastroPanel-testin avulla (nykyisen tähystyskäytännön asemesta) säästäisi yhden ikäluokan – esimerkiksi 50-vuotiaiden – elämänikäisiä terveydenhuoltokustannuksia kuntasektorilla jopa yli 60 miljoonaa euroa.

Lähteet:

1. Terveyskirjasto, Helikobakteeri-infektio
2. Telaranta-Keerie A et al., Prevalence of undiagnosed advanced atrophic corpus gastritis in Finland: an observational study among 4,256 volunteers without specific complaints. Scand J Gastroenterol. 2010;45:1036–41
3. www.gastropanel.fi > Verinäytteestä tehtävä GastroPanel-tutkimus paljastaa luotettavasti helikobakteeri-infektion ja oireettoman atrofisen gastriitin, joka aiheuttaa hapottoman mahan.
4. Agreus L et al. Rationale in diagnosis and screening of atrophic gastritis with stomach-specific plasma biomarkers. Scand J Gastroenterol. 2012; 47:136-147 tai www.biohit.fi/tutkimus